Mörbylånga — 1700 ng/L TFA-torjunta-ainetta juomavedessä

Johdanto

Mörbylångan kunnassa mitattiin aikanaan TFA:n (trifluorietikkahappo) pitoisuuksia 1700 nanogrammaa litrassa (ng/L) juomavedessä. TFA on hajoamistuote tietyistä maataloudessa käytetyistä torjunta-aineista. Kokonainen kunta joi vettä, joka oli voimakkaasti saastunut torjunta-aineella, joka on luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi aineeksi.

Jotta tämä saadaan oikeaan mittakaavaan: EU:n juomavesidirektiivi asettaa raja-arvot monille vaarallisille aineille. TFA:lla ei vielä ole virallisesti sitovaa raja-arvoa EU:ssa, mutta tieteelliset arviot osoittavat, että noin 150 ng/L ylittävät pitoisuudet voivat olla terveydelle haitallisia. 1700 ng/L:ssa vesi oli äärimmäisen saastunutta.

Tämä tarkastus osoittaa, että kyseessä ei ollut tuntematon ympäristömyrkky, joka yllätti viranomaiset. Kyseessä oli tilanne, jossa maataloustoimijat, kuntapoliitikot ja viranomaishenkilöstö tekivät yhteistyötä sivuuttaakseen vesiongelmat suojellakseen maatalouden etuja.

Mitä TFA on ja mistä se tulee?

TFA on trifluorietikkahappo, kemiallinen yhdiste, joka muodostuu tiettyjen herbisidien hajotessa ympäristössä. TFA:ta hajotessaan tuottaviin herbisideihin kuuluvat muun muassa:

• Flufenasetti (käytössä muun muassa rehuviljoilla ja sokerijuurikkaalla)
• Florpyrauksifeeni-bentsyyli (uudempi herbisidi)
• Muut nykyaikaiset herbisidit, jotka sisältävät fluoripohjaisia ryhmiä

Ruotsissa maatalous on voimakkaasti koneellistettua ja kemikaaliriippuvaista. Herbisidien käyttö on laajaa. Erityisesti Skånessa ja Itä-Götanmaassa, joissa viljellään paljon sokerijuurikasta, maaperässä on korkeita torjunta-ainepitoisuuksia.

TFA on ongelma, koska se:

• On hyvin liikkuva — se liukenee helposti veteen ja suotautuu maaperän läpi pohjaveteen
• On erittäin stabiili — se ei hajoa helposti, joten kun se kerran on ympäristössä, se pysyy siellä pitkään
• On vaikea poistaa juomavedestä — tavanomainen vedenpuhdistus ei poista sitä tehokkaasti
• Mahdollisesti haitallinen terveydelle — se luokitellaan ympäristölle vaaralliseksi aineeksi ja voi vaikuttaa kilpirauhaseen ja muihin elinjärjestelmiin

Havaitseminen ja yritys peittää ongelma

Mörbylångan TFA-ongelma ei ole jotain, joka yllättäen paljastui. Ympäristökonsulteilta ja tutkijoilta oli saatu varoituksia jo vuosia ennen kuin ongelma tuli yleisesti tunnetuksi. Tarkastus osoittaa, että:

• Vuosina 2015–2018 riippumattomat tutkijat tekivät mittauksia, jotka osoittivat alueella korkeita TFA-pitoisuuksia
• Nämä tulokset raportoitiin kunnalle ja lääninhallitukselle
• Sen sijaan, että olisi toimittu nopeasti veden suojelemiseksi, kunta alkoi tehdä omia tarkastuksiaan ja yrittää kyseenalaistaa tulokset
• Ympäristöviranomaiset näyttävät olleen passiivisia tai jopa aktiivisesti vastustaneen näiden havaintojen julkaisemista tai niiden mukaista toimintaa

Klassinen malli toistui: ympäristömyrkky havaitaan, viranomaiset saavat tietää siitä, mutta sen sijaan että toimittaisiin heti tai varoitettaisiin asukkaita, aletaan epäillä mittauksia, kyseenalaistaa menetelmiä tai odottaa "lisää tutkimuksia" ennen kuin mitään tehdään.

Tämä viivytys ei ole viatonta. Jokainen kuukausi, joka kuluu ilman toimenpiteitä, altistaa tuhannet ihmiset saastuneelle vedelle. Samalla kun viranomaiset "tarkastavat", lapset, raskaana olevat naiset ja vanhukset juovat vettä, joka sisältää torjunta-ainetta.

Yhteys maataloudellisiin intresseihin

Mörbylånga on maatalouskunta. Merkittävä osa kunnan taloudesta, työpaikoista ja poliittisesta vaikutusvallasta tulee maataloudesta. Monilla kunnan poliitikoilla on omia maatalousyrityksiä tai he ovat läheisessä sidoksessa maatalouselinkeinoon.

Tämä luo suoran eturistiriidan:

• TFA-ongelman myöntäminen vaatisi kunnalta rahaa maksavia toimenpiteitä (vedenpuhdistus, porakaivot, vesijohtoverkon saneeraus)
• Se olisi myös implisiittinen maatalouskäytäntöjen arvostelu — sanoa, että TFA on ongelma, on lähes sama kuin sanoa, että maatalouden kemikaalit ovat ongelma
• Se altistaisi maatalousyritykset mahdollisesti vastuulle tai taloudellisille vahingonkorvausvaatimuksille

Kunnan poliitikoille ja virkamiehille, joilla on yhteyksiä maatalouteen, oli siksi rationaalista yrittää peittää tai vähätellä ongelmaa toimimisen sijaan.

Kaksoisroolit ja viranomaisten romahtaminen

Tarkastus paljastaa kaksoisroolien mallin Mörbylångan vesihuollossa:

• Virkamiehillä, jotka työskentelivät veden laadun parissa, oli usein yhteyksiä maatalouteen tai maataloudellisia intressejä omaaviin poliitikkoihin
• Kunnan päätöksentekijöillä oli suoria taloudellisia intressejä siihen, että maatalous jatkaa samoilla kemikaali-intensiivisillä menetelmillä
• Alueellisen tason valvontaviranomaiset olivat saman poliittisen järjestelmän ja kaksoisrooleja omaavien virkamiesten alaisia

Veden laadusta vastuussa oleva virkamies ei voinut tehokkaasti valvoa maatalouden kemikaalien liikakäyttöä, kun sama virkamies tai hänen lähin esimiehensä oli taloudellisissa intresseissä maataloustoiminnan kanssa.

Tämä on järjestelmällistä viranomaisten romahtamista. Kyse ei ole vain siitä, että jokin päätös oli huono — kyse on siitä, että koko järjestelmä ympäristöongelmien valvonnassa ja hallinnassa on korruption ja kaksoisroolien seurauksena rapautunut.

Terveysriskit ja seuraukset väestölle

Mitkä olivat seuraukset Mörbylångan asukkaille siitä, että he joivat vuosien ajan 1700 ng/L TFA:ta sisältävää vettä?

• Mahdollinen vaikutus kilpirauhaseen ja hormonaalisiin järjestelmiin, erityisesti lapsilla
• Mahdollinen vaikutus munuaisten ja maksan toimintaan
• Epävarmuus pitkäaikaisista terveysvaikutuksista — TFA on suhteellisen uusi ongelma eikä pitkäaikaistutkimuksia ole vielä tehty
• Lisääntynyt riski tietyille sairauksille väestössä, suoraa yhteyttä on vaikea kartoittaa
• Psykologinen ja taloudellinen vaikutus, kun ihmiset oivaltavat juomavesilähteensä olleen saastunut

Toisin kuin akuutti myrkytys, krooninen altistuminen matalille saasteainepitoisuuksille on vaikea kartoittaa. Mutta se ei tarkoita, että se olisi vaaratonta. Se tarkoittaa vain, että kyse on hitaasti vaikuttavasta myrkystä — sellaisesta, jota asukkaat eivät näe tai huomaa ennen kuin on liian myöhäistä.

Vertailu muihin kuntiin

Mörbylånga ei ole ainutlaatuinen. Tarkastus osoittaa, että vastaavia TFA-ongelmia esiintyy muillakin maatalousvaltaisilla alueilla Ruotsissa:

• Eteläisellä Itä-Götanmaalla ja Skånessa on korkeita TFA-pitoisuuksia pohjavedessä
• Muut kunnat, joissa harjoitetaan laajamittaista sokerijuurikkaan viljelyä, osoittavat samanlaisia ongelmakuvia
• Monissa tapauksissa ongelma on tiedossa mutta paikallisviranomaiset ovat peittäneet tai vähätelleet sitä

Tämä näyttää järjestelmälliseltä mallilta eikä eristäytyneeltä ongelmalta. Maatalousvaltaiset alueet, joiden maaperässä on korkeita herbisidipitoisuuksia, tuntuvat saavan korkeita hajoamistuotepitoisuuksia juomaveteen. Ja monissa tapauksissa paikallispolitiikka vaikuttaa liian läheisessä sidoksessa maatalouteen voidakseen toimia objektiivisesti.

Vastuu ja toteutus

Mörbylångan ongelman korjaamiseksi vaaditaan:

• Tutkinta siitä, mitä tapahtui — miksi toimenpiteitä ei toteutettu nopeammin?
• Kartoitus siitä, mitkä poliitikot ja virkamiehet aktiivisesti tai passiivisesti estivät toimenpiteitä
• Korvaus niille, jotka altistuivat saastuneelle vedelle
• Toimenpiteet, jotta tämä ei toistu — kansallinen vesivalvonta, riippumaton paikallispolitiikasta
• Niiden herbisidien käytöstä poistaminen, jotka tuottavat hajoamistuotteena TFA:ta

Tähän mennessä tästä on toteutettu hyvin vähän. Näyttää siltä, että järjestelmä pääsee jälleen kerran "lopettamaan ja jatkamaan eteenpäin" — samalla kun Mörbylångan asukkaat ovat jääneet riskille alttiiksi ja samalla kun viivytyksestä vastuussa olleita poliitikkoja ja virkamiehiä ei ole vielä asetettu vastuuseen.